Tässä perheessä hiljainen viikko ja pääsiäinen ovat menneet ikävällä tavalla ikimuistoisissa merkeissä. Reilu viikko sitten pojalla alkoi ihan tavallisen oloinen räkätauti, johon liitty mukaan melko nopeasti yskä ja sen jälkeen lähtikin voimat ja kuume nousi huimiin lukemiin. Maanantai-iltana kävimme päivystyksessä, sillä pojan hengitys näytti vaikealta ja poika oli ollut koko päivän mielestäni epätavallisen väsynyt (toki oli kuumetta, mutta yleensä sekään ei poikaa näin totaalisesti pysäytä). Päivystyksessä mittasivat tulehdusarvot ja ottivat keuhkokuvat - yleislääkäri totesi, että "poika on kyllä tosi kipeä, mutta keuhkot ei kuulosta pahalta. Tulkaa uudestaan jos tilanne pahenee". Minulle jäi sellainen olo, että olimme tulleetkin hänen mielestään vähän turhaan. Seuraavana päivänä poika oli entistä väsyneempi, jaksoi vähän katsella piirrettyjä telkkarista ja juoda pillillä maitoa. Iltapäivällä alkoi näyttää jo siltä, että silmät eivät millään pysy auki, vaikka oli jo tor
Yli kolmikymppisen (lähes nelikymppisen) naisen blogi odotuksesta, vauva-arjesta ja äidiksi kasvamisesta. Kun kaikki on uutta ja ihmeellistä, eikä kokemusta ihan pienistä lapsista ole nimeksikään.