Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2016.

Seuraavalle levelille

Sitä tuntee olevansa todella etuoikeutetussa asemassa saadessaan seurata pienen ihmisen kehitystä ihan lähietäisyydeltä. Ja sitä kehitystä tapahtuu ihan koko ajan, ja toisinaan ihan yhtäkkiä otetaan suuriakin harppauksia eteenpäin. Meillä on nyt kävelty tukea vasten huhtikuun alkupäivistä saakka (vain muutamaa viikkoa aiemmin oli noussut ensimmäistä kertaa itse tukea vasten seisomaan). Vauhti on kasvanut kävelyvarmuuden ja tasapainon löytymisen myötä kovaa vauhtia, ja taaperokärri saa todella kyytiä, aina kun on kunnolla tilaa treenailla.  Seisomista ilman tukea on sattunut vain vahingossa, ja niin että poika ei ole siitä itse tajunnut. Vaan nyt ihan tämän viimeisen viikohn aikana, poika on selkeästi tarkoituksella hankkiutunut seisomaan ilman tukea. Ottaa askelen sivuun esim. kävelykärristä ja päästää kädet irti. Siinä sitten virnistelee ja naureskelee, kun on niin hienoa! Voi sitä vapauden tunnetta, harmi kun sitä tunnetta ei omasta vauva-ajasta muista. Sen on pakko olla jo

Mammakavereita - oispa semmosia!

En oikein osannut kuvitellakaan tätä vauva-arjen sosiaalisen elämän puutetta. En, vaikka siitä tuttu osasi varoittaa. En, vaikka perhevalmennuksessa suorastaan tuputettiinerilaisia listoja joihin voi yhteystietonsa antaa, ja pitää muihin tuoreisiin äiteihin yhteyttä. En, vaikka tiedoston, että sosiaalinen elämäni pyöri pitkälti töiden ympärillä ja (muut) ystävät asuvat muilla paikkakunnilla. Alkuun riitti hommaa ihan vaan tähän uuteen ihmiseen tutustuessa ja arkeen opetellessa. Välillä kaipasi aikuista juttuseuraa (no, onhan se mies toki töiden jälkeen tässä vierellä, mutta kaipaa sitä välillä muutakin seuraa), ja alkuun olikin toisinaan kyläilijöitä. Nyt kun arki jotenkin luistaa, ja kotona on lorvailtu lähes vuosi, alkaa tosiaan kaivata sitä aikuista seuraa näihin päiviin. Muistan kyllä, kuinka uhosin, että minusta ei sellaista pullantuoksuista äitiä saa, joka höpöttelee leikkikentällä sujuvasti toisten äitien kanssa kakan koostumuksesta ja lasten kehityksestä. Pulla ei ehkä vieläkää

Raikkaan ulkoilman ihmeitä tekevä vaikutus

Meillä on viimeisen viikon aikana nukuttu vähän huonosti ja sitten vielä huonommin. Poika oli heräillä (tai pikemminkin herättää unettomuudellaan) ensin aamuyöstä, ja pikkuhiljaa oli kokko yö vähän katkonaista. Ähinää ja kitinää. En tiedä mikä on, onko hampaita tulossa, onko mahassa ilmaa joka sattuu, vai onko äitiä ikävä.  Päivällä on taas nukuttu aina vähän säästeliäästi, jos yöt ovat kuitenkin useimmiten nukuttu 19-06). Pitkään pärjättiin kahdella tai kolmella alle tunnin torkkumisella. Poika oli useimmiten tähän tyytyväinen, ja jaksoi touhuta iloisin mielin. Äiti olisi toivonut yhtä vähän pidempää uniaikaa päivääkin, ihan vain omia puuhiaan varten.  Tänään on kuitenkin nukuttu ihan ennätyksellisen hyvin. Syyksi arvelen ulkoilua. Nyt kun aurinko paistaa, ei ole liian kylmä, eikä vielä liian kuumakaan, on aikaa ja jaksamista, tekee mieli olla ulkona. Minäkin olen vihdoin saanut käännettyä aivoni siihen, että päivä alkaa kuudelta, joten ennen yhdeksää voi jo ihan hyvin lähteä liikente

10kk - mihin se aika menee!?

Pojalla tuli eilen 10kk täyteen, ja huimaa kehitystä on ollut taas viimeinen kuukausi. Niin huimaa, ettei tämä mamma ole ehtinyt edes blogien äärelle (saati tätä omaa kirjoittamaan). Kävimme tällä viikolla neuvolassakin, ja ihan hyvin on kasvuakin tullut. Omalla käyrällään kulkee, siellä "miinuksen puolella". Pituus 74,2cm Paino 8285g Py 45,3cm Hampaita on kahdeksan, ja näyttäisi seuraavaa jo kovasti tekevän. Vaatteet: Silverjungle (Ei maksettu mainos, olen täysin rakastunut näihin vaatteisiin!) Päivärytmi ja ruokailut: Aamuherätys meillä on pojan toimesta tasan klo 6.00, ja aamutoimien jälkeen nautitaan aamupalapuuroa (tai/ja leipää, naksuja, jugurttia, milloin mitäkin) ja maitoa. Hetki kohelletaan pitkin asuntoa huoneesta toiseen kauhealla energialla kunnes simahdetaan pienille aamu-unille (max 45min). Lounasta nautitaan 10-11 välillä. Tässä täytyy olla äipän tarkkana, että milloin tarjoillaan. Ja ne aamu-unet olisi kyllä ihan pakollinen juttu