Siirry pääsisältöön

10kk - mihin se aika menee!?

Pojalla tuli eilen 10kk täyteen, ja huimaa kehitystä on ollut taas viimeinen kuukausi. Niin huimaa, ettei tämä mamma ole ehtinyt edes blogien äärelle (saati tätä omaa kirjoittamaan).

Kävimme tällä viikolla neuvolassakin, ja ihan hyvin on kasvuakin tullut. Omalla käyrällään kulkee, siellä "miinuksen puolella".
Pituus 74,2cm
Paino 8285g
Py 45,3cm
Hampaita on kahdeksan, ja näyttäisi seuraavaa jo kovasti tekevän.

Vaatteet: Silverjungle
(Ei maksettu mainos, olen täysin rakastunut näihin vaatteisiin!)

Päivärytmi ja ruokailut:

Aamuherätys meillä on pojan toimesta tasan klo 6.00, ja aamutoimien jälkeen nautitaan aamupalapuuroa (tai/ja leipää, naksuja, jugurttia, milloin mitäkin) ja maitoa. Hetki kohelletaan pitkin asuntoa huoneesta toiseen kauhealla energialla kunnes simahdetaan pienille aamu-unille (max 45min).

Lounasta nautitaan 10-11 välillä. Tässä täytyy olla äipän tarkkana, että milloin tarjoillaan. Ja ne aamu-unet olisi kyllä ihan pakollinen juttu, jotta ruokailu onnistuu... Liian väsyneenä tai nälkäisenä poju ehtii alkaa "nälkäkiukkuhuudon", eli karjuu syöttötuolin luona (tai äidin jaloissa) naama punasena "annaaaannnaaaa!". Ja kun saa ruuan eteensä, haluaa vain juoda pullollisen maitoa. Jos ajoitus on oikea, meillä syödään ihan hyvän kokoinen annos - itse lusikkaa kädessä pitäen (äidin lappoessa sapuskaa suuhun) sekä sormiruokaillen, maidot kupista tai nokkiksesta hörppien.


Joskus lounaan jälkeen otetaan 1-2h päikkärit (kaksi tuntia on harvinaista herkkua). Nautitaan sen jälkeen vähän välipalaa, joka on milloin mitäkin äiti vaan keksii.. Smoothiet on ihan parasta herkkua. 
Kohelletaan taas pari-kolme tuntia ulkona ja sisällä, ja noin puoli neljän/neljän aikoihin syödään päivällinen. Se on samanmoinen lautasellinen sapuskaa. Jos pitäisi arvioida, niin tuossa on sellainen kaupan iso purkillinen..? (Sellainen menee reissun päällä ollessa lämpimällä aterialla).

Tässä välissä poju saattaa ottaa yhdet unet, tai sitten ei. Jos ei ota, niin sitten kiukutaan loppuiltaa, melkein nukahdetaankin puurolautasen äärelle ja simahdetaan kylvyn jälkeen omaan sänkyyn heti kun pää osuu tyynyyn. Jos ottaa, menee ilta leppoisasti touhuten, puuro maistuu hyvin, mutta uni ei tahdo tulla kun olisi sen aika. Nukkumaan käydään klo 19-20 välillä.

Yösyötöistä päästiin lopullisesti pääsiäisen jälkeen ja ihan parhaimmillaan poika nukkuu koko yön tyytyväisenä. Usein kuitenkin alkaa heräillä joskus aamuyöstä kolmen jälkeen kerran tai kaksi ennen aamua, ja jos tehdään hampaita, niin heräilee pitkin yötä.. Varovaisen toiveikas kuitenkin olen, että yöt kokoajan helpottuu.

Liikkuminen:
Konttaus on se nopein tapa liikkua tällä hetkellä. Vauhti on ihan älytön! Kävelykärrillä mennään myös aikamoista kyytiä. Joka paikkaan pitää kiivetä, kaikkea vasten nousta seisomaan, ja tukea vasten pääsee kävelemäänkin pitkiä matkoja, nyt kun se onnistuu esim. seinäkiinnitys vasten. Sen verran tukevasti seisoo, että usein on jo seissyt hetken ihan ilman tukea. Sitten kun hän itse huomaa ettei kukaan pidäkään kiinni, alkaa polvet tutista ja poika laskeutuu varovasti alas. Näyttää kyllä siltä, että ilman tukea seisominen ja käveleminen on enää vain uskalluksesta kiinni.

Parasta:
Pojan mielestä parasta tällä hetkellä tuntuu olevan ulkona touhuaminen, autoilu, ihmiset, hampaiden pesu, kylpy, äidin ja isin kanssa hassuttelu ja kirjojen lukeminen.



Puhe:
Höpötystä tulee koko ajan. Joko ihan vaan sellaista ääntelyä, tai sitten tavuja. Mammammmammaa, mämmämmää, pappappappaaa, eiiiieiiieiii, hhömmmm, kaitkaikait, liidlliii (ym. lällätykset kielen kanssa). Lisäksi on se ihana "äitti", mutta myös issiii, mmppu=lamppu, glbyyy=kylpy. Välillä tulee ihan kunnon jokeltelua, monenlaisia tavuja pötkönä joka kuulostaa ihan jutustelusta, mutta mitään selväähän siitä ei saa. Kovasti meillä myös lauletaan, joskus kuvittelen tunnistavani jopa laulun, mikä pojalla on menossa. Yleensä se on joko Metrolla mummolaan tai Piupalipaupali. :)

Mahtavaa, että ollaan jo melkein kesässä, nyt vain äkkiä pihalle hiekkalaatikkoa laittamaan ja joku pieni keinukin olisi kiva... Paljon ulkoilua ja leppoisaa yhdessäoloa!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin