Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä.

Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana? 

Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolisesti syön. Toki aina voi kasvisten määrää lisätä. Herkkuja ei liiaksi asti ole tullut syötyä, ei todellakaan joka päivä - ehkä kerran viikossa. 

Sain lähetteen lääkärille ja diabeteshoitajalle. Tiedossa olisi alkoittaa insuliinin käyttö. Ahdisti. Se raskausdiabetes, joka oli mielessäni ollut vain diagnoosi vailla oikeaa huolta muuttuikin yhtäkkiä tilaksi jota pitää lääkitä. Ajatus insuliinin pistämisestä joka ilta tuntui vieraalta ja jotenkin isolta asialta. 

Päivien kuluessa kuitenkin totuin ajatukseen. Jo ennen lääkärin ja diabeteshoitajan aikaa olin sinut asian kanssa. En kuitenkaan päässyt vastaanotolle, sillä pienet flunssan oireet iskivät juuri muutamaa päivää ennen, ja ajat menivät ohi minun istuessa koronakaranteenissä testituloksia odottaen.

Sain kuitenkin puhelinaikoja, e-reseptin, ohjeita videoiden muodossa, lisää puhelinaikoja - mies ravasi apteekissa ja hoitotarvikevarastolla minun puolestani ja vihdoin sitten koitti hetki kun sain kokea miltä se insuliinin pistäminen kynällä oikein tuntui. Ei tuntunut miltään. 

Ensimmäisenä aamuna, ensimmäisen iltainsuliinin jälkeen, oli paastoarvo 4.7 - eli juuri tavoitteessa! (Insuliinin kanssa tavoite on päästä alle 5.0)

Olo on nyt huojentunut ja iloinen. Raskausdiabetes on hallinnassa, eikä minun tarvitse joka aamu ahdistua liian korkeista arvoista. Eikä se insuliini tunnu enää niin suurelta asialta.