Siirry pääsisältöön

Todistetusti raskaana!

 Kävin eilen neuvolassa, ja sieltä tarttui mukaan todistus raskaudesta. Olen nyt siis ihan virallisesti ja todistetusti raskaana! (Eipä tuosta ole monella ollut epäilystäkään vähään aikaan noin muutenkaan...)

Vihdoinkin pääsee hakemaan äitiysrahoja ja suunnittelemaan käytännön asioita. Tai no... olisihan niitä voinut suunnitella aiemminkin, jos olisi hoksannut että Kelan sivuilla on kätevä laskuri, jolla saa selville äitiysraha- ja vanhempainvapaakaudet jo ennenkuin tarvii itse hakemuksia tehdä, ei vain osunut silmiini kun ensimmäisen kerran sitä etsiskelin. Laskuri löytyy täältä -> aitiysraha

Pakko myöntää, että tällä kertaa suhtaudun kaksijakoisin mielin tähän töistä pois jäämiseen. Kun ensimmäisellä kerralla muistan kärsineeni ennen raskautta melko suuresta uupumisesta työhön - oli paniikkihäiriötä ja romahduksia sekä totaalista motivaation puutetta - niin tällä kertaa työssä on mielenkiintoinen ja mielekäs vaihe päällä (jos ei lasketa koronan tuomaa epävarmuutta mukaan). Melkein harmittaa jäädä pois juuri nyt, tuntuu vaikealta jättää se oma paikka työelämässä.


Toisaalta, vaikka työ on mielekästä ja siinä on tulossa mielenkiintoisia ja toivottuja muutoksia, on tämä syksy kohdallani jokseenkin rankka. Moni asia keväältä ja kesältä on siirtynyt koronan takia syksyyn ja teettää paljon työtunteja joita ei normaalisyksyssä olisi. 

Mutta tieto siitä, että tämä erikoistilanne loppu kohdallani jo joulukuussa (joka on työalamme kiireisin aika), auttaa kyllä jaksamaan. Aina kun hikikarpalo nousee otsalle kalenteria katsoessa, voin selata esiin joulukuun sivut, ja huokaista. Äitiysloma alkaa! Saanpa siinä kylkiäisenä myös vapaat joulunpyhät, mikä on sekin harvinaista herkkua ammatissani. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Taisteluni - karstaa vastaan

Ensin luulin, että pojan pää on älyttömän kuiva. Sitten ajattelin, että siinä on joku "sieni".. kunnes luin jostain, että vauvojen päähän saattaa muodostua karstaa. Se muistuttaa vähän jotain haaleaa kaurahiutaletta tai rupea, ja muodostuu kuolleista ihosoluista ja rasvasta. Karsta on vaaratonta, vaikka näyttääkin inhalta. Periaatteessa karstaa ei tarvitse hoitaa, ellei se lasta häiritse. Tässä tapauksessa se häiritsi ainakin äitiä sen verran paljon, että päätin päästä siitä eroon. Lisäksi näytti vähän siltä, etteivät hiukset päässet kasvamaan niillä alueille joissa karstaa oli kovasti. Tutkin internetin syövereitä, ja otin kokeiluun usein toistuneen neuvon. Vauvaöljyä päänahkaan n. tunti ennen kylpyä. Hyvä pään pesu kylvyssä ja sitten harjaus äitiyspakkauksessa tulleen harjan kanssa. Karsta kuoriutui todella hyvin! Päätä oli harjailtu muutenkin aina pesun jälkeen, mutta karsta ei tuntunut pelkästään harjailemalla irtoavan. Öljy pehmitti sitä sen verran, että alkoi ir...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuo...