Äidiksi kasvamista

En ole vielä kolmessa vuodessa kasvanut kovin kummoiseksi äidiksi. Yhtäkkiä huomaan, että pitäisi olla tuomaroinnin lahjojakin. Tai ainakin se oikean, väärän ja oikeudenmukaisuuden ja reiluuden määreet jotenkin vielä vahvemmin hallussa, niin ei tarvisi tuskailla seuraavanlaistenkaan asioiden kanssa Tilanne: Paikkana pieni leikkitila, jossa odotellaan porukalla harrasteryhmän alkua. Poika leikkii rauhallisesti ja keskittyneesti autollaan liikennematolla. Tilaan saapuu lisää lapsia, joista yksi nappaa itselleen auton ja tulee samalle matolle ajelemaan.. Kaikki sujuu kivasti, kunnes tuo toinen lapsi alkaa hakeutua pojan seuraan niin, että törmää jatkuvasti omalla autollaan pojan autoon. Poika sanoo:"älä!", mutta toinen vain jatkaa hakkaamista. Poika läppäsee, toinen läppäsee, äidit älähtää ja toruu. Sama meno jatkuu, ja päädytään läpsimiseen. Nuhtelen omaa poikaani lyömisestä ja kiellän tekemästä toiste. Toisen pojan äiti toteaa omalle pojalle, että vaikka toinen lyökin nii

Mennää ostamaa iso kaivinkone, punainen kaivinkone! Minulla on rahaa! Minulla on YKSI raha! Mennääkö tonne ulko.. Pitäis mennä ulkomaille... mennää ulkomaille töihin! Pöllöt ei tee töitä, ne vaa höllää. (on kuunneltu joskus laulua Höllää pöllö, höllää.) Päiväuniaikaan - poju painoin päänsä noin viideksi sekunniksi tyynyyn, nousi ylös ja totesi. "Minä heräsin jo, mennääkö aamupalalle?" Joku tönäs Peetuu tarhassa ja se kaatui - varmasti se oli kettu joka tönäsi! Oli! Se oli kettu joka tönäsi ja Peetu kaatus, ja sitä harmitti. Päiväunien jälkeen: Minä menin sisälle kirjaan! Siellä oli rekka-auto ja minä ajoin trukilla ja lastasin jätskii. Äiti: Nyt potalle! Poika: Ei kiitos! Poika lukee vessassa potalla ollessaan kirjaa.. äiti kysyy, "no niin, jokos on pissa tullut, mennään syömään iltapalaa?" Poika huitoo kädellään sen merkiksi että hus-pois-nyt ja komentaa "Ei äiti! Äiti mene keittiöön keittämään puuroo!"  ...ilmeisesti oli vielä kirja kesken..