Siirry pääsisältöön

Saako raskausmahaa kommentoida?

 Raskausmaha, se ihana pallo joka kasvaa viikko viikolta ja paljastaa uuden elämän olevan kehittymässä. Toiset huomaavat sen aiemmin ja toiset myöhemmin. Tai... toiset ovat herkempiä kysymään asiasta kuin toiset. 

Itse aloin jo aika aikaisessa vaiheessa (viikolla 20) saada onnitteluja raskaudesta. Muistelisin, että ensimmäisen lapsen kohdalla raskaus pysyi piilossa pidempään. On käsittääkseni ihan normaalia, että toisessa raskaudessa se raskausmahakin alkaa näkyä aiemmin, kun maha on jo kerran "venynyt" ja löystynyt kantamaan vauvaa. Toki, tässä tapauksessa myös kiloja on noin kymmenen enemmän kuin ensimmäisen raskauden aikaan. Ne on niitä ekan raskauden jätski-kiloja... hups.

On ihan mukava saada onnitteluja raskaudesta, mutta toisaalta tiedän että vähemmän mukavaa on, jos onnitteluja saa vaikkei olisikaan raskaana. Lisäksi olen alussa miettinyt, että onko mahani liian iso raskausviikkoihin nähden. Onhan tästä pötsistä kuitenkin ollut alussa suurempi osa ihan vain niitä "ylikiloja", jotka raskaus on vain asetellut hieman eri tavalla. 

Minulle ei kukaan ole analysoinut vatsani kokoa, onko se liian pieni tai liian iso viikkoihin nähden, mutta tiedän että sellaistakin tapahtuu. Tai ihan vaan näitä kommentteja, että "oho! Onpas se maha taas kasvanut!". Moni tarkoittaa nämä kommentit positiivisiksi ja kannustaviksi - sellaisiksi kevyiksi heitoiksi, joissa halutaan osoittaa että huomataan raskauden eteneminen. Mutta ei se silti välttämättä tunnu yhtään sen kivemmalta. Joku voi todella kipuilla oman mahan kasvamisen kanssa.

Toinen ikävä juttu on, jos kommentoidaan tai onnitellaan raskaudesta, jota ei ole. Erityisen kipeitä nämä kommentit voivat olla, jos vaikka lasta onkin yritetty siinä onnistumatta. Joskushan se vatsan muoto vaan on sellainen. 

Itsekin muistan, että opiskeluaikana joku tuttava tiedusteli olinko raskaana - päätin sen kysymyksen jälkeen, että kotelomekot eivät sovi minun ruumiinrakenteelleni... 

Ymmärrän, että monella ihmisellä uteliaisuus vie voiton hyvistä tavoista - tai moni ei vain ajattele että saattaa loukata toista kysymyksellä raskaudesta. Siksi olenkin nyt tämän toisen raskauden kohdalla tehnyt tietoisen valinnan antaa tiedon jo ennen suurempia kyselyjä. Siinä vaiheessa kun huomasin niistä muutamista varovaisista kyselyistä, että raskaus alkaa näkyä, olen jossain sivukommenteissa antanut ymmärtää että lapsi on tulossa. Ja näin tavallaan antanut luvan onnitella tai kysellä asiasta. 

Ja tokihan tuo esikoinen on myös omalta osaltaan helpottanut tätä viestin viemistä - heti kun hänelle asiasta kerrottiin, on myös moni läheinen saanut asian tietää! :) 



Ps. Kuvissa raskausmahoja ensimmäisen raskauden ajalta - jostain syystä tämän toisen kohdalla en ole kuvien avulla mahan kasvua seurannut. Johtuisiko siitä, etten koe tällä kertaa sitä mahaa niin nätiksi kuin silloin...  vaikka eipä tuo mahan kasvaminen ahdistakaan, ihan mukavalta se tuntuu!




Kommentit

  1. Minun kokemukseni on, että sairaalloista lähenevä uteliaisuus todellakin vie voiton hyvistä tavoista. Olen raskaana, ja onnellinen että koronan takia voin vain olla kotona omissa oloissani. Ärsyttää, kun kaiken maailman puolitutut tarkkailevat haukan katsein vyötärölinjaani ja elintapojani, ja tulevat sitten kyselemään. Ihan kuin he ikinä saisivat sen vauvan kanssa aikaa viettää, joten mitä ihmettä edes kyselevät asiasta.

    VastaaPoista
  2. ...ja jos ei muuta, niin vähintään pohditaan että onko se nyt leveä vai edessä - tietääkö vatsan muoto tyttöä vai poikaa... 🙄

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Saako lähettää terveisiä? - Saa! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin