Siirry pääsisältöön

The Maanantai

..kun taustalla on pojan kohta viikon kestänyt nuha (pois päin menossa), valvottuja öitä ja itselle pikkuhiljaa hiipivä flunssatauti..
..kun omat hermot (ja minulla se pinna on kuulemani mukaan jopa pitkä) ovat väsymyksestä johtuen pinkeällä ja pojalla samoiten...
..kun ei olla niin kipeitä enää/vielä, että voisi vain löhötä.. 
..kun olis muskarikin...
..kun isi on töissä pitkään.. 

Silloin ei kyllä mikään onnistu. Pukemiset ja vaipanvaihdot on taistelua. Ruoka ei ole tarpeeksi nopeasti tarjolla, se on myös pahaa (tai sillä on kivempi sotkea) eikä sitä voi syödä paikoillaan vaan pitää harrastaa samalla akrobatiaa. Päiväunet ihme kyllä maistuivat, mutta tämä mamma (oli tyhmä) käytti sen reilun kaksi tuntia kotitöihin ja syömiseen. 
Lelut ei toimi kuten herra pikkuherra haluaisi, ja äiti ei myöskään toimi. Karmea karjunta, itku ja parku. Varsinkin jos sattuu kompastelemaan leluihinsa ja iskee samalla huulensa (pehmeään) rahiin niin, että ylähuulen jänne saa osumaa ja alkaa vuotaa verta.

Meillä tehdään vieläkin kulmahampaita (muut 14 on jo tullut ja takimmaiset poskihampaat kai vasta joskus myöhemmin, toivottavasti!), kuola valuu, räkä valuu, poika yrittää jäytää ihan mitä vain - välillä äitiäkin.

Muskarissa ei jaksettu olla niin että olisi oikein osallistuttu, loppuosa meni ihan juoksemiseksi, heittäytymiseksi ja paruksi. Äiti taisi itkahtaa kun pääsi autoon.
Iltapuurolla huomattiin että maito oli lopussa... Ei hyvä..

Iltapesun jälkeen tuli isimies kotiin (thank God) ja sillä aikaa kun avauduin hälle päivästä, oli poika kiivennyt itsekseen takaisin iltapuurolle - epäonnistuneesti. Lusikka oli lentänyt toiselle puolen keittiötä ja poju pöydän ja tuolin väliin.. Itkua ja parkua, huolta ja lohduttelua. Onneksi oli livennyt ennen kuin oli ehtinyt huimiin korkeuksiin, selvittiin säikähdyksellä.

Iltamaidon jälkeen alkoi helpottaa.. (Isimies toi maitoa! Kyllä isät on parhaita!) 
Tuolla se nyt tuhisee omassa pedissään, nukahtamiseen meni ehkä 3minuuttia.
Eikä minullakaan varmasti paljoa kauempaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin