Siirry pääsisältöön

Pinnasängystä kuuluu "ääääää!"

Voisi kuvitella, että nyt kun poika osaa itsenäisesti vaihtaa asentoa ja liikkua myös siellä sängyssään, muuttuisivat yöt entistä rauhallisemmiksi. Vatsakaan ei vaivaa, kun voi vaihdella kylkiasennosta mahalleen ja siitä ta kyljen kautta selälleen, jos siltä tuntuu. Tutti löytyy kun haroo vähän kädellä ja unipupua voi vaihdella kainalosta toiseen, meneekö se myös tyynynä tarvittaessa.

No ei se näköjään ihan niin menekään. Alkuun kyllä tuntui jopa vähän rauhoittavan öitä, varsinkin tuo mahallaan nukkuminen. Se, ja toisella kyljellä - pupu kainalossa - ovat pojan lempi nukkumisasentoja. Viime aikoina poika on vaan unissaan kovasti harjoitellut konttaamista. Peppu pystyssä se siellä sängyssä möngertää eteenpäin, niin kauan kunnes tulee seinä vastaan. Pinnasängyn pääty on yllättävän lähellä. Ja nurkka on ahdas paikka, josta on vaikea päästä pois. Tulee äitiä ikävä.

Onpa joskus löytynyt sängystä itkevä poika, tutti kädessä, pää nurkassa. Ei sitä näemmä osaa tuttikaan laittaa suuhun, kun on nurkkaan ajettu olo! 

Nälkä ei sentään enää yöllä kamalasti vaivaa. Yhden kerran yössä tuo poika vielä useimpina öinä syö, joskus tapahtuu niitäkin ihmeitä, ettei maitoa kaivata yön aikana ollenkaan. Jospa nämä yöt siis tästä rauhoittuisivat, kun poika oppii nurkasta poistumisen taidon... Siihen saakka jumpataan sellaista kivaa äippäjumppaa kuin "mene makuulle, nouse ylös, kumarru, mene makuulle, käännä kylkeä, pomppaa taas ylös, kurkkaa pinnikseen, kumarru, toista..". Välissä toki myös muutama lepohetki. :)

Kommentit

  1. Söpö pulkkailija edellisessä postauksessa :) haalarimuoti on täällä samanlainen. Teillä kuulostaa olevan jo liikkuminen vauhdikasta kun me vasta ryömitä pakki päällä. Pysyy äiti liikkeessä kun pieni "mikrokuitumoppi" siivoaa huoneita. Onko sinulla pysynyt äippäpakkauksen vaatteet ehjinä? Minä olen onnistunut saamaan muutaman nepparin vierestä kankaan repeämään jo parin käytön jälkeen.... Aurinkoisia talvipäiviä teillekin ja tsemppiä konttaustreeneihin!

    VastaaPoista
  2. No ei täälläkään ole kaikki äippäpakkauksen vaatteet pysyneet ehjinä... Unihaalarista meni vetoketju heti ensimmäisellä käyttökerralla, ja ruskearaidallisessa bodyssa purkautui kainalosauma parin pesun jälkeen... Muuten ovat kyllä toimineet ja pysyneet hyvinä. :)

    VastaaPoista
  3. Minä hajotin pupupotkareiden olkanepparin ekalla käyttökerralla ja kuuttipotkareista repesi haaroista samalla tavalla. Aloin jo epäillä josko olen liian kovakourainen :D hyvä pakkaus muutoin kyllä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Saako lähettää terveisiä? - Saa! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin