Siirry pääsisältöön

Mamma kuntoon

Tästä se lähtee! Nyt pistetään mamma kuntoon. Ne muutamat raskauden aikana ahmitut lisäkilot karkoitetaan kauas pois ja kuntoa nostetaan niin, ettei ylämäessä ihan vallan hengästy!

Tätä tarkoitusta varten innostuin hankkimaan aktiivisuusrannekkeen. Olen sellaisesta haaveillut jo kauan, mutta toteutus on jäänyt uupumaan, nyt vihdoin päätin, että menen ja ostan. Ja sen tein!
Hyviä vaihtoehtoja olisi ollut monia, mutta ranteeseeni päätyi lopulta Garmin vivosmart, se miellytti silmää ja sisälsi mielestäni kivoja ja tarpeellisia ominaisuuksia.

Ajattelin ranneketta vain tosiaan aktiivisuuden mittaamiseen ja liikkumiseen motivoivana apuna (unen määräkin kiinnosti), mutta iloinen yllätys oli, että mobiilisovelluksen kanssa "jutustelee" muitakin sovelluksia ja näin onkin mahdollista ottaa myös syömiset mukaan kuvioon. Jatkuva pikkumutustelu saa nyt jäädä... Tai sitten on liikuttava huomattavasti enemmän! Ohjelmat kertovat, tavoitepainon ja aikarajan asettamisen jälkeen, kuinka paljon kaloreita saa nauttia päivässä. Ohjelma ottaa huomioon myös ne liikutut kalorit. Kätevää!

Innostuin jälleen lenkkeilystä (aloitellaan kävellen), ja niinpä oli tehtävä lisää hankintoja - Converseilla kun ei oikein lenkkeillä, ainakaan jalkaystävällisesti. Mies sponssasi mulle hienot lenkkeilykengät, väri ei ehkä täysin silmääni miellyttänyt, mutta taitavat olla mun ekat oikeasti kunnon lenkkarit, jotka on hyvät jalassa. Väri on toissijainen asia kenkävalinnassa. Muistissa on vielä nuoruuden polvivaivat, jotka sain juostua itselleni vääränlaisilla monoilla. 

Ja sit eiku kuntoilemaan! Ei pitäisi olla varusteista kiinni tämän mamman kuntokuuri :)

Kommentit

  1. Mua puraisi kans kuntoilukärpänen tässä kesän korvalla. Varmaan noi hyvät kelit houkuttaa liikkumaan. Olen koettanut käydä pari kertaa viikossa juoksemassa, kerran pidemmällä pyörälenkillä ja sisäkiipeilemässä. Pyöräily varsinkin on hyvä, kun olen yhdistänyt sen matkaksi tytön taaperotanssitunnille. Sama aika menisi bussilla ja tyttökin nauttii pyöräkyydistä paljon enemmän. Tsemppiä sulle, kohta ollaan teräskunnossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyöräily olisi tosiaan kivaa. Pitääkin kaivaa vihdoin se tuolta kellarin kätköistä esiin.. Edelleen talven jäljiltä piilossa :D

      Poista

Lähetä kommentti

Saako lähettää terveisiä? - Saa! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuo...

Taisteluni - karstaa vastaan

Ensin luulin, että pojan pää on älyttömän kuiva. Sitten ajattelin, että siinä on joku "sieni".. kunnes luin jostain, että vauvojen päähän saattaa muodostua karstaa. Se muistuttaa vähän jotain haaleaa kaurahiutaletta tai rupea, ja muodostuu kuolleista ihosoluista ja rasvasta. Karsta on vaaratonta, vaikka näyttääkin inhalta. Periaatteessa karstaa ei tarvitse hoitaa, ellei se lasta häiritse. Tässä tapauksessa se häiritsi ainakin äitiä sen verran paljon, että päätin päästä siitä eroon. Lisäksi näytti vähän siltä, etteivät hiukset päässet kasvamaan niillä alueille joissa karstaa oli kovasti. Tutkin internetin syövereitä, ja otin kokeiluun usein toistuneen neuvon. Vauvaöljyä päänahkaan n. tunti ennen kylpyä. Hyvä pään pesu kylvyssä ja sitten harjaus äitiyspakkauksessa tulleen harjan kanssa. Karsta kuoriutui todella hyvin! Päätä oli harjailtu muutenkin aina pesun jälkeen, mutta karsta ei tuntunut pelkästään harjailemalla irtoavan. Öljy pehmitti sitä sen verran, että alkoi ir...