Reissussa

Tehtiin pieni kesälomareissu heti tähän kesän alkuun. Käytiin tutustumassa miehen suvun juuriin ja samalla tehtiin pyrähdys minun opiskeluajan ympyröihin. Hiukan jännitti etukäteen lähes viikon hotellielämä pienen miehen kanssa, lähinnä ruokailut aiheuttivat pohdintaa. Maistuuko ruoka, missä se maistuisi, miten se maistuisi ja ennen kaikkea missä pestä tuttipullot ym. maitoastiat. Tiedossa myös oli, että aika paljon ollaan autossa. Yleensä poika on viihtynyt ihan vain maisemia katsellen tai jotain lelua pyöritellen, mutta asia on ihan toinen, kun ajopäiviä tulee enemmän.

 Mukaan matkaan otettiin stokken kantoreppu. Kuvassa testailtiin selässä kantamista. Aiemmin käytetty etupuolella. Hyvin toimi!

Ensimmäinen etappi meillä oli Koli - ajomatka n. 400km. Ajomatka meni kohtalaisen hyvin, tosin pojalla alkoi mennä hermo totaalisesti 300km paikkeilla. iPad, Yle areena ja Hyrräpäät pelastivat onneksi tilanteen. Kolilta olin varannut meille b&b majoituksen Kolin Keidas nimisestä paikasta. Paikka näytti mainoskuvissa kivalta, ja siellä oli mahdollisuus saada vauvalle sänky. Siinäpä ne tärkeimmät kriteerit! Paikka ylitti kyllä odotukset, ihastuttiin tunnelmaan ja arvoihin. Sopii hyvin kaikille, jotka haluavat majoittua ekologisesti. Kaikki oli lähiruokaa, luomua, itsetuotettua jne. Lampaita pääsi taputtelemaan ja kanat kotkottivat omassa häkissään. En ehkä ihan vauvaperheille suosittele, itse ainakin koin kakkavaipan vaihdon haasteellisena, kun pepun pesu onnistuu pienen matkan päässä olevassa puulämmitteisessä saunassa vanhan ajan tyyliin vesiä sekoitellen. Toki se onnistuu niinkin (ja vaikka kostealla liinalla, mikäli vauvalla ei olisi löysää kakkaa...). 

 Tänne mennään kyllä ehdottomasti uudemman kerran, sitten kun poikaan vähän isompi. :)

Pari päivää kierreltiin Pielistä, ja vaihdettiin välissä majoituspaikkaakin hiukan ylemmäs. Vuorossa perinteisempi majoitus, eli Sokos Hotel Bomba. Mielenkiintoinen paikka, tuulahdus menneiltä ajoilta sekin. Hotellissa oli myös kylpylä, mutta sinne emme ehtineet. Päivät menivät tutustuessa lähialueisiin ja niitä suvun juuria kaivellessa. Kelithän meitä eivät oikein suosineet, mutta maisemat olivat upeat sateesta ja harmaudesta huolimatta. Aika paljon ajeltiin paikasta toiseen, ja rankkaahan se oli pojalle. Nukkui kyllä autossa pieniä pätkiä,mutta yksiäkään kunnon päiväunia ei poika tainnut saada koko reissun aikana. Silti jaksoi olla iloinen ja touhukas, heti kun vain pääsi liikkeelle ja ulos autosta. Ruoka ei tahtonut maistua, sillä ruokailupaikoissa oli aina niin paljon kaikenlaista katseltavaa että ei syöminen kiinnostanut. Maitoa onneksi meni hyvin.

 

Hotellielämä sujui kyllä. Aamupalalla löytyi helposti ruokaa pikkumiehellekin, ja maitopullot me pestiin hotellihuoneessa (kyllä, olin ottanut oman tiskiharjan ja pienen putelin pesuainetta mukaan). Smoothiet olivat käteviä autossa ja muutenkin maistuivat parhaiten. Lämpimät ruuat meiltä jäi pois reissun aikana - ei maistunut itse syötynä eikä syötettynä, ei tikkuperunat, -bataatit eikä soseet. Uni maistui hyvin öisin, ei mitään eroa kotona nukkumiseen.

Viimeinen yö Bombassa olikin sitten vähän kurjempi, poju alkoi oksentaa. Ensimmäinen iso yrjö laskeutui matkasänkyyn, mutta sen sai onneksi siivottua helposti. Sitten kannettiinkin tunnin välein poikaa vessaan kakomaan. Eihän sieltä enää juuri mitään tullut, olo vain oli paha. Aamulla poika oli kuitenkin hyväntuulinen, vaikkakin väsynyt, aamumaidotkin maistuivat ja pysyivät sisällä. Kun kaikki näytti olevan hyvin, jatkoimme matkaamme ja ajelimme Kuopioon. 

Oli hienoa päästä taas pitkästä aikaa katsomaan paikkoja, joissa on pyörinyt seitsemän vuoden (vai olikos se peräti kahdeksan) ajan monia vuosia sitten. Kaupunki on edelleen yhtä kivan oloinen ja kyllä siellä viihtyy! Olisi varmasti viihtynyt pidempäänkin ja paljon olisi ollut nähtävää. Pysyttäydyttiin perinteisessä, ja käytiin Puijolla sekä tietenkin tallusteltiin kaupunkia ristiin rastiin. 

 

Pojan mielestä parasta reissussa olivat ehdottomasti ravintoloiden leikkipaikat. Niissä viihdyttiin varsin hyvin. 

Hiukan tosin mammaa ja isukkia huolestutti pojan olo. Iloinen ja pirteä kyllä oli, maitokin maistui edelleen, mutta oksennus tuli kerran vuorokaudessa ja vaipastakin alkoi löytyä ripulia. Saatiin tosin hyviä kokemuksia siitä, kuinka hotelleissakin on mahdollista pestä itse koneellinen pyykkiä, jos ei pesulapalveluun enää ehdi laittaa pussia. Onneksi reissukin alkoi olla lopuillaan, ja kotimatka alkaisi seuraavana aamuna. 

Noh.. Niinhän siinä sitten kävi, että viimeisenä yönä meikämamma alkoi oksentaa, ja tulihan sitä tavaraa toisestakin päästä. Annoin kaikkeni Kuopiolle.. Siinä vessassa kyökkäillessäni mietin vain mielessäni, että toivottavasti mies ei saa ihan heti samaa tautia, vaan pystyy ajamaan meidät kotiin! Turha toivo. Aamulla oli miehen vuoro ravata vessassa, ja kyllähän se poikakin vielä yhdet yrjöt vetäisi. Olo oli jo aina toivoton.

Mutta niin vaan saatiin itsemme ja kamppeemme kokoon. Apteekista nesteytyslääkettä mukaan ja matkaan. Minä ajelin ensimmäisen puolikkaan ja mies toisen. Kotona oli aika selviytyjä olo.

Poika oksensi vielä kertaalleen seuraavana päivänä ja koska minua huoletti nesteen saanti, niin käytiin päivystyksessä näyttäytymässä pojan kanssa. Ottivat häneltä verikokeita ja lääkäri kävi myös katsomassa. Kaikki oli kunnossa! Osasipa lääkäri vielä valita sanat, jotka saivat yhdelle väsyneille ja huolestuneille äidille melkein kyyneleet silmään. "Hyvin olette hoitaneet, ei ole mitään huolta kuivumisesta."

Semmonen kesäloman alku meillä.. :D Vielä ei herkuttelu maistu, vain jotain kevyttä ja raikasta, mutta nauttikaa grilliherkuista meidänkin puolesta! Hyvää Juhannusta!