Siirry pääsisältöön

Iltajumppaa

Täällä meillä on varsin säännöllisesti iltaisin pitkät jumppahetket. Ei nyt välttämättä jokailtaiset, mutta vähintäänkin jokatoinen ilta kaveri päättää että on aika venytellä ja vaihdella asentoa. Sitä kestää kolmesta tunnista kuuteen tuntiin... 

Eilen illalla Tyyppi onnistui tässä liikuntaillassaan vielä puskemaan itseään alituiseen tuonne alemmas. Miestä nauratti mun irvistykset kun löhöiltiin tuoleissamme telkkua katsellen, mutta irvistys on kai ainoa ilme jonka voi ottaa kun häpyluussa vihloo ja maha on venytetty äärimmilleen (sillai hauskasti vinottain, niin että sivusta tunkee jalkapohjaa ja toisella sivulla peppua ja selkää...), ei se navan kohdallaan kovin ihanalta tunnu, kun jokin sitä puskee ylöspäin. On se vaan aikamoinen voimankimppu jo nyt! 
Tänään rv38+3

Täytyy silti sanoa, että yhä edelleen enemmän nautin näistäkin liikkeistä. Tietääpä ainakin että kaikki on kunnossa ja vauvalla on energiaa. Pohdin vain, että onko sitä energiaa sitten samalla tavalla masun ulkopuolellakin? Onko meillä iltaisin aina puoleen yöhön saakka bileet? Miehen kommentti: "no jos se minuun on tullut, niin kukkuu kaiket illat..." Minä itse taas olen ollut äitini mukaan kova nukkumaan iltaisin ja aamuisin ja öisin ja päivisin.. Eli ns. "helppo vauva".

Näiden riehumisiltojen vastapainoksi Tyypillä on sitten lepopäiviä. Aamupäivä menee parilla hennolla venytyksellä ja samoin loppupäivä. Joku pepun pöngerrys ja sitten hikka tuntuu päivän aikana. Iltajumppakin kestää niinä päivinä ehkä vain pari tuntia.. Vielä ei ole tarvinnut turvautua liikelaskentaan, sillä liikkeitä kuitenkin on aina tuntunut kohtalaisen säännöllisesti (niihin ei vain samalla tavalla kiinnitä huomiota jos ovat pieniä). Heti jos huoli alkaa nousta, on kuitenkin hyvä tehdä liikelaskentaa. Itse sain siihen seuraavat ohjeet: 
"kävele hetken aikaa (ole liikkeessä), syö jotain ja juo (kylmä vesi on hyvä), käy kyljellesi makuulle (ei selälleen) äläkä tee mitään muuta samalla, keskity kuulostelemaan liikkeitä. Tunnin aikana pitäisi tulla vähintään kymmenen liikettä. Vauva voi alkaa liikuskella jo ensimmäisen vartin aikana niin, että laskennan voi lopettaa, eli koko tuntia ei ole aina välttämätöntä liikkeitä laskea" Jos huoli jatkuu, niin kannattaa soittaa neuvolaan tai äippäpolille, ottavat mieluusti käyrille (tsekataan sykkeet ja liikkeet). 

Kannattaa mielummin soittaa herkästi kuin olla huolesta soikeana ja murehtia, on se huoli sitten mikä tahansa. Ammattilaiset osaavat kyllä kertoa miten kannattaa toimia ja kutsuvat sitten tarkastukseen jos on aihetta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin