...että sitä on kamalan huono äiti.
Täällä ollaan ihmetelty ja ongelmoitukin (ainakin äiti-ihminen) syömisen kanssa. Imetys ei ole lähtenyt käyntiin niinkuin elokuvissa. Sairaalassa ei rinnoista tullut oikein mitään. Muutama hassu tippa. Pojalta nipsaistiin kielijännettäkin, sillä se oli niin kireä ettei kieli toiminut kunnolla.. Se vähän auttoi, mutta mitään maitobaaria en vieläkään voi sanoa omistavani.
Meillä on menty nyt siis äidinmaidon ja korvikkeen yhdistelmällä. Ensin ruokaillaan "tissibaarissa" ja sitten hotkitaan loput ravinnon pullosta. Ja hyvä niin. Äidinmaidosta saa poika niitä tärkeitä vasta-aineita sun muuta hyvää ja korvike pitää huolen ettei jää nälkä ja poika kasvaa.
Jostain syystä kuitenkin joku murheenpeikko meinaa iskeä tähän äitiin. Harmittaa se, ettei oma tuotanto riitä. Joka kerta toivon, että poika olisi kylläinen jo rintaruokinnan jälkeen - ja joka kerta petun kun ei olekaan. Mitä enemmän pullotavaraa menee, sitä surkeampi on oma fiilis. Minä en riitä.
Tämähän on ihan tyhmä ajatus, mutta sitä on vaikea näissä hormonihuuruissa karistaa mielestä.
Neuvolakäynnit eivät ole hirveästi lohduttaneet tai auttaneet asiassa. Joka kerta on ollut eri terveydenhoitaja (lomien ym takia), ja joka kerta on punnituksen tapahtunut eri vaa'alla. Sairaalasta lähdön jälkeen kotikäynnillä oli painoa tullut parissa päivässä 70g, tästä johtuen kannusti hoitaja lisäämään korvikkeen määrää. Seuraava kontrolli ja eri terkkari kertoivat painoa tulleen kolmessa päivässä 140g, ja tämä toinen terveydenhoitaja suositteli että jättäisin korvikkeen kokonaan pois. (En kuitenkaan jättänyt, en uskaltanut).
Tänään sitten oma neuvolantäti punnitsi taas eri vaa'alla ja painoa oli tullut lisää sen mukaan vain 80g neljässä päivässä, joten sanoi että voi ihan reilusti antaa korviketta jotta poika kasvaisi. Rintamaito ei todellakaan riitä. (No senhän minä kyllä tiesin)
Jatketaan siis entiseen malliin. Valonpilkahduksiakin on ollut, eilen ja tänään on maitoa herunut niin, että sitä on tiputellut itsekseenkin vielä sen jälkeen kun vauva on syönyt. Määrä on siis lisääntynyt, jos tuo poika vaan jaksaisi syödä tehokkaasti... Hänellä kun on tapana aina nukahtaa hetken imemisen jälkeen..
Mutta niin.. Huono äiti. Ei osaa ruokkia omaa lastaan. Yhyy! :P
Paska mutsi -fiilis on niin tuttua! Kannattaa ottaa yhteyttä hei imetyksen tukeen. Ne osais neuvoa miten lisätä tota omaa maidon tuotantoa ni voisit jossain vaiheessa päästä korvikkeesta kokonaan, jos siis kiinnostaa. :) tai en tiedä onko asia jo jotenkin ratkennu ku lueskelen täällä vauvaa tuudittaessa "rästejä". :D
VastaaPoistaPäätin viimein (ja jossain kohtaa se päätös alkoi jo pitääkin) olla stresaamatta asiasta. Maitoa on tullut jonkun verran enemmän, mutta ei siinä mielessä riittävästi että korvikkeesta oltaisi päästy eroon. Muutos on tapahtunut siitä, miltä se minusta tuntuu. Nyt näen asiasta hyvät puolet. Poika saa jokatapauksessa kohtalaisen määrän äidinmaitoa ja kasvaa hyvin korvikkeen kera. Hän osaa syödä hyvin pullostakin, ja niinpä isimieskin voi hyvin hoitaa lasta jos äippä haluaa joskus käydä vaikka yksin kaupoilla tms. Eikä siis tarvitse panikoida siitä, että jos lapselle tuleekin nälkä silläaikaa! :) Tässä on siis "best of both worlds" -tilanne.
PoistaVarmasti, jos olisi silloin alkupuolella voimat riittäneet käydä imetystuessa meidän sairaalalla, niin olisi mahdollisesti päästy parempaan maidontuotantoon, mutta minun pää tarvitsi silloin vaan luvan tällaiseen vähän "epätäydelliseen" äitiyteen. :)
Imetyksen tukea kyllä suosittelen minäkin kaikille, jotka imetyksen kanssa taistelevat, siitä on varmasti monelle hyötyä ja apua.