Siirry pääsisältöön

Vauva - suomi - vauva -sanakirja

Tämän vajaan kahden viikon aikana on useasti tullut mieleen, että olisi paljon helpompaa tämä elo jos tuo vauva osaisi puhua ja kertoa sanallisesti että mikä milloinkin on vointi ja mikä harmittaa.
Hetkittäin on koettu epätoivon hetkiä, kun tuntuu ettei millään keksitä mikä on itkun syy. Ja tuo itku on tosiaan maailman stressaavin ja ahdistavia ääni - varsinkin silloin kun ei tiedä mistä se johtuu.

Nythän tuo kommunikaatio toimii näin:

Minulla on nälkä = Hamuilua, maiskutusta ja sydäntäsärkevää itkua
Vaipassa on pissa/kakka = tuhinaa, ähinää jota seuraa sydäntäsärkevä itku
Mahassa on ilmaa = Hamuilua, ähinää, sydäntäsärkevää itkua
En halua olla yksin kehdossa = ähinää, tuhinaa ja sydäntäsärkevää itkua
En ŧykkää olla hoitopöydällä varsinkin kun on vähän nälkä = sydäntäsärkevää itkua

Onneksi tuo ongelmalista ei ole tuon pidempi, joten sitä itkuakaan ei yleensä tarvitse kauaa kuunnella. Vatsavaivat toki itkettävät pidempään, ja täällä kovasti toivotaan että tehokkaat röyhtäyttämiset ruokailun yhteydessä niitä mahanpuruja hiukan ennaltaehkäisisi. Yllättävän paljon sitä ilmaa sinne masuun meneekin, monta isoa "röyhtää" tulee yhdellä ruokailukerralla! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuo...

Taisteluni - karstaa vastaan

Ensin luulin, että pojan pää on älyttömän kuiva. Sitten ajattelin, että siinä on joku "sieni".. kunnes luin jostain, että vauvojen päähän saattaa muodostua karstaa. Se muistuttaa vähän jotain haaleaa kaurahiutaletta tai rupea, ja muodostuu kuolleista ihosoluista ja rasvasta. Karsta on vaaratonta, vaikka näyttääkin inhalta. Periaatteessa karstaa ei tarvitse hoitaa, ellei se lasta häiritse. Tässä tapauksessa se häiritsi ainakin äitiä sen verran paljon, että päätin päästä siitä eroon. Lisäksi näytti vähän siltä, etteivät hiukset päässet kasvamaan niillä alueille joissa karstaa oli kovasti. Tutkin internetin syövereitä, ja otin kokeiluun usein toistuneen neuvon. Vauvaöljyä päänahkaan n. tunti ennen kylpyä. Hyvä pään pesu kylvyssä ja sitten harjaus äitiyspakkauksessa tulleen harjan kanssa. Karsta kuoriutui todella hyvin! Päätä oli harjailtu muutenkin aina pesun jälkeen, mutta karsta ei tuntunut pelkästään harjailemalla irtoavan. Öljy pehmitti sitä sen verran, että alkoi ir...