..ja alkaa joka kerta hieman erilainen yö. Ainakin unen määrän suhteen.
Tänään olen hyvin levännyt, iloinen ja tyytyväinen äiti. Ja lapsikin tuntuisi tykkäävän viime yönä löytämästään uudesta tavasta nukkua. Meillä vedettiin koko perheen voimin unta palloon klo 23-04 välinen aika, ja sen jälkeen vielä mukavat bonukset klo 05-08 välillä. Siis kokonaiset kahdeksan tuntia vain yhdellä tauolla! Ja oikein hyvässä kohtaa vuorokautta, sillä siinä kohtaa myös perheen aikuisväestö kaipaa eniten unta.
Monesti on naurattanut jälkeenpäin erinäiset keskustelut tuttavien kanssa. Kysymykseen "saatteko nukuttua hyvin?" tulee aina vastattua "kyllä vain, hyvin antaa poika nukkua, vain yksi tai kaksi herätystä yössä". Ja tosiaan, se kuusi-kahdeksan tuntia unta kolmeen eri unipätkään jaettuna on vauvaperheessä hyvin nukuttu yö. Ennen vauvaa se ei todellakaan olisi ollut sitä. Tällainen heräily ja lähes tunnin valveillaolot unipätkään välillä olisi ollut "night from hell".
Mutta viimeyö oli kyllä mahtavaksi mahtavampi. Poikakin oli iloinen. Yöllä jopa siihen malliin, että ei meinannut syönnin jälkeen saada unenpäästä takaisin kiinni, kun oli niin paljon kivempaa seurustella, hymyillä ja välillä ihan naureskella/kujerrella siellä pinnasängyssä. Myös aamuherääminen oli seesteinen. Ei valtavaa nälkä-huutoa, vain ähkintää ja peiton potkimista sekä pinniksestä ylös nostettaessa taas seurustelevia äännähdyksiä. Hymynkin antoi jo ennen ruokaa!
Että saiskos näitä öitä ja aamuja lisää? Mahtaisiko tuo seitsemänviikkoinen jo tottua pitkiin yöuniin ja yösyömisen vähentämiseen?
Kommentit
Lähetä kommentti
Saako lähettää terveisiä? - Saa! :)