Siirry pääsisältöön

Arki rullaa

Arki on alkanut rullata tasaiseen tahtiin. Toki joskus on hulinapäiviä tai unipäiviä, mutta noin niinkun normaalisti on päivässä tietty rytmi. Tässähän voisi jo alkaa keksiä jotain ekstraa päiviin - muutakin kuin satunnainen ruokakaupassa käynti tai vauvakerho, neuvola tahi pidempi vaunulenkki.

Aamu meillä alkaa seitsemän ja kahdeksan välillä kun poika heräilee syömään. Vaikka ähinää ja puhinaa kuuluu pinnasängystä, on aamu kuitenkin rauhallinen. Poika hymyilee ja jutustelee rauhassa kun vaihdellaan vaippaa ja vaatetta ennen aamuruokailua. Kun pojan sapuskat on hoidettu, on äidin vuoro saada aamupala ja käydä suihkussa. Poika tutkii hetken leluja ja jutustelee, kunnes nukahtaa aamupäivätorkuille. Äidin aikaa pelailla sängyt ja pistää pyykkiä pyörimään jne..

Yhdentoista aikoihin on vuorossa toinen ruokailu. Sen jälkeen leikitään ja lauletaan, tai jumppailemaan lattialla. Sitten iskee taas väsy - jos on kauppa-asiaa, se hoidetaan tässä kohtaa. Poika yleensä nukkuu kauppareissut, toisinaan herää turvakaukalossaan (jonka laitan ostoskärryyn mukaan shoppailun ajaksi) ihmettelemään kaupan ääniä ja kirkkaita valoja. Jos ei ole kauppaan asiaa, mennään vaunulenkille.

Kahden aikoihin taas syödään, ja tämän ruokahetken jälkeen on pojalla yleensä eniten virtaa. Harjoitellaan kääntymisiä ja mahallaan oloa, leikitään ja riehutaan. Ehkä pienet torkut sitten vähän ennen seuraavaa nälkää, joka tulee vastaan ennen viittä. Joskus tosin tähän kohtaan osuu myös se päiväuniaika, varsinkin jos puoliltapäivin on kovasti leikitty, silloin nukutaan ulkosalla kunnon unet.

Viiden jälkeen aletaan sitten rauhoittua iltaa kohden. Jutustellaan ja hymyillään, mutta sen kummemmin ei enää ilakoida. Seitsemältä tankataan yötä vasten ja joskus nukahdetaankin jo yöunille kahdeksalta (yleensä olkkarin sitteriin, josta äiti tai isi kantaa yläkertaan sitten kun itsekin siirtyy nukkumaan). Useimmiten herätään vielä yhdeksältä tankkaamaan lisää sapuskaa, jonka jälkeen siirrytään pinnasänkyyn odottelemaan unen tuloa. Poika nukahtaa silloin omia aikojaan pinnasänkyyn ja nukkuu useimmiten sinne aamu neljään.

Yösyöpöttelyn jälkeen poika on nyt viimeaikoina ollut haluton nukkumaan uudelleen, joten olen joutunut opettelemaan nukuttamisen jaloa taitoa. Kun uni viimein tulee, kestää se taas sinne aamuun asti - ähinää taitaa alkaa jo kuuden aikoihin, mutta varsinainen herääminen sitten vähän myöhemmin.

Tiistaisin arkea katkaisee hiukan vauvakerho, jossa on ollut hauska käydä. Perjantaisin taas äiti pääsee aamusta harrastamaan Pilatesta, kun isovanhemmat tulevat reiluksi tunniksi vahtimaan lastenlastaan.

Jotain muutakin voisi näihin päiviin keksiä, että ihan mökkeydytä pojan kanssa! Isämiehelläkin on vähintään kahtena päivänä viikossa 13h työpäivä, ja niihin päiviin sitä joskus kaipaisi jotain muutakin kuin syöttöjä ja kotitöitä. Jospa sitä saisi puserrettua itsensä vaikka jonain päivänä työkavereita moikkaamaan. Se perinteinen äippälomavisiitti kun on vielä tekemättä, ja siellä ehkä jo kovasti odotellaan että näkisivät minunkin jälkikasvun :)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin