Siirry pääsisältöön

Lähteminen vauvan kanssa

Tässä on meillä harjoittelun paikka. Miten poistua kotoa vauvan kanssa (toisinaan on kyllä harjoiteltava myös kotoa poistumista ilman vauvaa ja miestä..)?

Ensimmäinen neuvolaan lähtö oli varsinainen taisteluvoitto. Ei se ihan mennyt suunnitelmien mukaan, mutta oltiin ajoissa paikalla siellä missä pitikin. Kerta kerralta lähteminen on helpottunut, nykyään ehkä ainoa este tai hidaste  on omassa päässä, kun ei "uskalla" lähteä mihinkään ainakaan ihan huvikseen vauvan kanssa. Mitä jos se alkaa huutaa nälkäänsä tai vaippaansa tai ilmavaivojansa, ja nämä tuoreet vanhemmat ei osaakaan paikallistaa ongelmaa ja saada lasta tyytyväiseksi ja "kaikki kattoo"! 
Ennen vauvan syntymää reteesti pohdiskelin näitä juttuja niin, että "vauvat itkee, paikasta riippumatta, mitäs sitten.. Aivan sama mitä muut ajattelee". Kovasti uhosin että liikutaan ja mennään melkein kuten ennenkin, ruokkia voi lapsen missä vain ja vaipatkin vaihdella. Vaan kuinkas sitten kävikään? Nyt sitten arastellaan sitä lähtemistä.

Toisaalta, eipä tässä ole vielä kovin montaa päivää kotonakaan vietetty. Arki on vielä uutta ja ihmeellistä ihan kotioloissakin. Toki ollaan autoiltu ja mummolassa käyty jo nyt kun vaaveli on alle kolmiviikkoinen. Semmosia "harjoitusreissuja" siis tehty. Ja hyvin on onnistuneet. Tämä lapsi (kuten moni muukin) tykkää autossa matkustamisesta sekä myös vaunuissa nukkumisesta silloin kun ne ovat liikkeellä. Voisi melkein sanoa, että nuo kaksi menopeliä ovat varma tapa saada lapsi nukahtamaan. 

Vielä kun keksisi miten rauhoittaa lapsi itkuraivareista sitten kun joskus lähdetään ihmisten ilmoille vaikka kahvilaan tms. Olisi huomattavasti varmempi olo lähteäkin joskus koko perheen voimin jädeille tai kaffittelemaan. :) 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin