Joulujuttuja

Huhhuijakkaa! Kyllä on ollut aikamoista haipakkaa tämä mennyt viikko, kuka vielä puhuu rauhallisesta joulusta?

Lähdimme viikko sitten lauantaina Turun mummilaan joulua kyläilemään, ja voi sitä pakkaamisen määrää... Poika tarvitsee n. 10 kertaa enemmän kasseja ja kapsäkkejä kuin vanhempansa. Pitää olla oma sänkyihin mukana. Ja tietenkin jätin pakkaamisen samalle aamulle (viimehetken paniikki on tehokkainta aikaa tehdä asioita). Ajomatka meni hienosti ja Poika viihtyi hyvin autossa ihan hereilläkin, välipysähdykset menivät mallikkaasti ja Pojasta oli hauska katsella ihmisvilinää. 

Perilläkin kaikki meni aika kivasti siihen saakka, kunnes tuli nukkumisen aika... Järkytys taisi olla aikamoinen, kun poika hoksasi ettei pääsekään omaan sänkyyn ja omaan kotiin nukkumaan. Itkua kesti pari tuntia, ja se loppui oksennukseen... 

Oltiin kyllä Pojan kanssa molemmat aikamoisessa räkätaudissa, joten se saattoi olla yksi syy muiden joukossa tähän iltaäreyteen ja väsyitkuun.

Turussa vietimme kolme yötä ja päivisin kyläiltiin ja liikuttiin paljon. Oli siinä Pojallekin ihan eritavalla hulinaa, kun uusia kasvoja tuli vastaan jatkuvasti. Aina oltiin jossain reissussa kun oli ruoka-aika ja päiväunia otettiin enimmäkseen autossa.

Tiistai-iltana olimme taas kotona, ja käytiinpä vielä varmuuden vuoksi lääkärisetääkin moikkaamassa. Pojalla oli alkanut yskä reissun aikana. Viimeinen yö meni ihan yskiessä, vaikka eipä tuo poika siihen herännytkään, mutta äiti heräsi ja huolehti. Lääkäri antoi mielenrauhaa ja sanoi, ettei keuhkoissa kuulu mitään ikävää, korvat näyttävät hyvältä eikä imusolmukkeet ole turvoksissa.

Keskiviikko, eli aaton aatto, meni aamusta iltaan omaa kotia jouluun valmistellessa. Viimeiset joululahjat piti käydä ostamassa, perunalaatikko oli laitettava imeltymään ja kuusi kasattava (aivan oikein.. Meillä on muovikuusi, sellainen perintömallinen ihana ja vanha, ei haise oikealle mutta ihme kyllä näyttää melko oikealta) sekä lahjat paketoitava. Yritänpä leipoa pipareitakin (halusin tehdäpiparikuusen), mutta ne paloivat. Pyykkiä oli pestävä matkan jäljiltä ja poikaakin piti yrittää välillä viihdyttää. 

Ensi jouluna ei kyllä olla reissussa enää kaksi päivää ennen joulua... Äidin pää ei kestä!

Aattoa vietimmekin sitten mummilla ja ukilla ihan tässä lähellä. Kun aamun häsellyksestä (taas pakattiin) päästiin, niin loppupäivä sujui oikein rattoisasti. Oli joulusauna, riisipuuroa, telkusta joulurauhanjulistuksen kuunteleminen (kuunteleminen siksi, että samaan aikaan oli pojan ruoka-aika...). Käytiin haudoilla viemässä kynttilöitä ja minun isoäidilläni viemässä joulukukkaa. Jouluaaton hartauskin olisi kiinnostanut, mutta kiire olisi tullut ehtiä, joten se jäi nyt vielä tänä vuonna väliin.

Veljeni perhe tuli myös tuonne mummille ja ukille ja oli ihanaa taas kokoontua saman pöydän äärelle pitkästä aikaa. Meitä oli siinä kymmenhenkinen perhe koossa. <3

Poika sai valtavan määrän lahjoja jo nyt, vaikka kaikki (muka) maltilla ostivat... Voi kauhistus sitten ensi joulua...

Aattoiltana ajeltiin sitten kotiin iltavellille ja nukkumaan. Ja pojasta saattoi nähdä, että oli helpotus ja hieno juttu päästä omaan kotiin, omaan petiin, oman pupun viereen. Uni tuli äkkiä, vaikka yö sitten muutoin menikin heräillessä tunnin välein.. Taisi olla paljon sulateltavaa.

Joulupäivä meni rennoissa merkeissä ihan vaan kotona. Vanhemmat katselivat koko päivän mustavalkoisia elokuvia ja poika nautiskeli rauhasta omassa sitterissään uuden purulelun ja "rapinakirjan" kanssa. Taidettiin me isän kanssa tuhota jo pari suklaarasiaakin (pitäisi kieltää sukua ostamasta niitä meille). 

Pojallekin alkoi taas ruoka maistua kun elämä rauhoittui. Saattoipa tuo pieni ruokahaluttomuus johtua myös siitä räkätaudista, joka on jo onneksi väistymässä. Melkein viikko meni niin, että sose maistui vain parin lusikallisen verran ja maitoa vedettiin sitten ehkä se 100ml/ruokailu... Nyt ollaan melkein normaaleissa määrissä ja sosetta menee päivässä purkillinen tai kaksi sekä maitoa reilusti. 

Kun aikuiset mässäili jouluna, niin poika piti dieettiä..

Vielä näin Tapaninakin toivottelen kaikille oikein hyvää joulun aikaa ja toivorikasta vuotta 2016!