Siirry pääsisältöön

Purkkeja ja purnukoita

Nyt kun meillä on syöty soseita n. kuukauden verran, huomaan että nurkkiin kerääntyy pientä purnukkaa kun sieniä sateella. Tämä siitäkin huolimatta, että olen tehnyt myös itse soseita. Laiskuus on yksi hyvistä ominaisuuksistani, joten usein on tullut turvauduttua kaupan ruokiin, ja koen myös että hedelmät (banaania lukuunottamatta) on helpompi tarjoilla valmiiksi purkitettuna.



Pieni sisälläni asuva värkkääjä kuiskuttelee jo kovasti korvaani, että jotain kivaa näistä purkeista pitää keksiä. Tylsää olisi raijata kaikkia vain lasinkeräykseen, jonne suurin osa varmasti kyllä kulkeutuu lopulta. Lyhdyt olisi helpoin vaihtoehto, mutta niille ei oikein ole käyttöä - lisäksi ne eivät ole turvallisia, sillä suuaukko on pienempi kuin itse purkki, joten palokaasut kerääntyvät purkkiin helpommin ja purkki voi "räjähtää". En siis suosittele, että kukaan polttaa kynttilää pilttipurkissa ainakaan sisätiloissa. Ledituikut on tässä käteviä ;)

Pinterst on onneksi täynnä erilaisia ideoita! On maustehyllyä, neulatyynyä, possupurkkia ja "snow globea" (mikä se on suomeksi? Lumisadepallo?). Minä tietenkin haluaisin kokeilla tehdä vaikka kaikkia näitä, mutta tulevaisuus näyttää saanko aikaiseksi hankkia kaikki tarvikkeet mitä tarvitaan onnistuneeseen lopputulokseen. Yleensä yritän vain niillä mitä kotoa löytyy, eikä tuunaus onnistu... 

Lupaan laittaa kuvia jos saan jotain aikaiseksi (on se sitten onnistunutta tahi ei..) Pitäähän sitä askartelua harjoitella tulevaa varten, niin on kaikkie hauskaa tekemistä plakkarissa kun poika kasvaa askarteluikään ;)

Kommentit

  1. Mä odotan kans että Lili tulee askarteluikään! Tykkään kaikista korttiaskarteluista ja muista! 💍

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Saako lähettää terveisiä? - Saa! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuo...

Taisteluni - karstaa vastaan

Ensin luulin, että pojan pää on älyttömän kuiva. Sitten ajattelin, että siinä on joku "sieni".. kunnes luin jostain, että vauvojen päähän saattaa muodostua karstaa. Se muistuttaa vähän jotain haaleaa kaurahiutaletta tai rupea, ja muodostuu kuolleista ihosoluista ja rasvasta. Karsta on vaaratonta, vaikka näyttääkin inhalta. Periaatteessa karstaa ei tarvitse hoitaa, ellei se lasta häiritse. Tässä tapauksessa se häiritsi ainakin äitiä sen verran paljon, että päätin päästä siitä eroon. Lisäksi näytti vähän siltä, etteivät hiukset päässet kasvamaan niillä alueille joissa karstaa oli kovasti. Tutkin internetin syövereitä, ja otin kokeiluun usein toistuneen neuvon. Vauvaöljyä päänahkaan n. tunti ennen kylpyä. Hyvä pään pesu kylvyssä ja sitten harjaus äitiyspakkauksessa tulleen harjan kanssa. Karsta kuoriutui todella hyvin! Päätä oli harjailtu muutenkin aina pesun jälkeen, mutta karsta ei tuntunut pelkästään harjailemalla irtoavan. Öljy pehmitti sitä sen verran, että alkoi ir...