Hankintoja ja huushollausta

Se on melkein ihmeellistä, kuinka paljon pieni ihminen tarvitsee tavaraa jo ennenkuin on edes maailmassa! Tai, tokihan niitä tavaroita tarvii vasta kun hän on maailmassa, mutta kätevintä on tehdä hankinnat ja laittaa koti valmiiksi ennenkuin lähtee synnytyssairaalaan...

Hankinnoissa meillä on mieheni kanssa ollut onneksi yhteinen sävel. Yritetään hankkia mahdollisimman paljon tutuilta ja toreilta/kirppiksiltä käytettynä. Vauvatavara kun ei ehdi paljoa käytössä kulua, niin uuden veroista saa käytettynä murto-osalla uuden hinnasta. 

No mitä kaikkea me sitten ollaankaan hankittu? Ensimmäinen hankinta taisi olla vauvalle vaunut, ne löytyivät tori.fi palvelun kautta. Jokusen viikon tutkailen netistä ihmisten kokemuksia erilaisista vaunuista, mitkä ovat kestävät, mitkä sopivat vähän karumpaankin maastoon (loskakeleihin ja pururadalle), mitkä säilyttävät arvonsa parhaiten. Lopulta päädyin Emmaljungan tuotemerkkiin ja löysin käytettynä duo edge malliset rattaat. Kantokopan voi sitten lapsen kasvaessa vaihtaa ratasosaan, joten ehkäpä nuo vaunut on käytössä vielä ihan vauva-ajan jälkeenkin hetken.

Ystävältä ostin Brio-merkkisen turvaistuimen telakalla. Tuo on siitä tärkeä hankinta, että sairaalasta on hankala päästä kotiin omalla autolla ilman sitä. Istuimessa on mukana erillinen "tukiosa" ihan vastasyntyneelle.

 Kavereilta ja tuttavilta on saatu myös sitten hoitopöytä, pinnasänky, jalallinen kylpyvanna sekä syöttötuoli. Oma isäni on myös rakentanut tulevalle tyttärenpojalleen hienon kehdon, niin että nukkumapaikkoja tulevalle pienokaiselle on kyllä järjestetty hyvin.

Siinä olikin kaikki suurimmat hankinnat. Ainakin kokonsa puolesta. Samanlainen kasa syntyisi varmasti jos pinoaisi kaiken hoitotarvikkeista vaatteisiin ja vaippoihin yhteen pinoon. Olen jo hamstrannut melkoisen kasan kestovaippoja, sillä vakaa aikomus on ainakin kokeilla kestoilua. (Kestovaipoista taidankin kirjoitella myöhemmin lisää.

Tässä äitiysloman aikana onkin sitten saanut ihmetellä, että mihinkäs tuo kaikki kasataan tässä meidän pienessä, vaikkakin kodikkaassa, vanhassa rintamamiestalossa. Ja miten kaikki olisi niin, että ne sijoittuisivat mahdollisimman käytännöllisesti paikoilleen. Se on ehkä luovuttava yhdestä työpöydästä ja roudattava jotain ei niin tarpeellista tavaraa kellariin.

Tuleva lapsi täyttää siis tehokkaasti niin äidin ajatukset kuin kodinkin!