Siirry pääsisältöön

Kestävää vaippailua suunnittelemassa

Niinkuin tuolla aiemmin taisin jo mainita, olemme päättäneet miehen kanssa että kokeillaan kestovaippoja. Syitä siihen löydettiin monia, ja kun se on omassa lähipiirissään ollut kohtalaisen suosittua ja käytettyä, niin kynnys kokeiluun ei ole niin suuri. Neuvojakin on tarjolla aina kun niitä tarvitsee.

Ilman neuvoja voisikin olla sormi suussa. Kestovaippoja tuntuu olevan uskomaton määrä erilaisia ja eri merkkisiä. Jo pelkästään eri materiaaleja on pitkä lista. Bambua, trikoota, villaa, fleeceä, mikrokuitua, PUL, hamppu, puuvilla, frotee, velour... Ja aloittelevan on tietysti hankala myös määritellä mistä koosta ja millaisella paketilla olisi hyvä aloitella. Monet aloittavatkin kestovaippojen käytön vasta viikon tai kahden ikäisen kanssa, silloin tietää jo vauvan ruokailutottumuksista, koosta ja vartalon rakenteesta, ja on helpompi valita oikeanlainen vaippa.

Minähän innokkaana tietenkin hamusin mahdollisimman paljon erilaisia jo valmiiksi. Sain osan työkavereilta ja tutuilta ja osan ostin käytettynä nettikirppiksiltä. Muutaman yhden koon taskuvaipan ostin uutenakin, kun osui silmään tarjous ja tietenkin ihanat kuosit! 

Paljon tietoa kestovaipoista löytyy Tiina Törnströmin kirjasta "Vaippailmiö", suosittelen kaikille jotka ovat edes vähän kiinnostuneita kestovaipoista! Sitä olen itsekin tässä nyt tavaillut ja saanut paljon käytännön vinkkejä ja tietoa. 


Itse ajattelin aloittaa helpoilla vastasyntyneen vaippoilla. Minulta löytyy iso kasa ImseVimsen sisävaippoja sekä kuoria (3-6kg). Ne tuntuivat minun järkeeni helpoimmalta vaihtoehdolta. Myös harsoja voisin kokeilla, pitää vain ensin opetella niiden kanssa käytettävät taitokset, jotta osaisi sen kiinnittää. Samoja kuoria voinee käyttää myös harsovaipan kanssa, mutta löytyy minulta myös parit villahousut kuoriosaksi. Taskuvaippoja ja niiden imuosia olen saanut isot kasat, mutta luulen että vaikka ne ovat monet neppareilla säädettäviä eri kokoihin, ovat ne ihan vastasyntyneelle vielä liian isoja. Taskuvaipat noin muuten vaikuttavat käteviltä, nehän toimivat kuin kertakäyttöiset, mutta sisälle laitetaan vain tarvittava määrä imua! Kuivaliinoja pitäisi vielä hommata, se suojaa vauvan peppua kosteudelta ja sen huuteleminen lavuaarissa vaipan vaihdon yhteydessä on suurta vaippaa helpompaa (liina pestään sitten vielä pesukoneessa vaippojen mukana).

Vaippailmiö-kirjassa on listattu myös ehdotelma vastasyntyneen starttipaketiksi, siinä ajatuksena on, että aloittelija pääsisi kokeilemaan mahdollisimman monia erilaisia vaihtoehtoja. Siten voi sitten löytää sen, mikä itsellä ja vauvalla toimii parhaiten. 

Omalla hankintalistalla on vielä jäljellä myös hyvä säilytysastia likaisille vaipoille. Kirjassa suositellaan metallista lankakoria, ja myös ystäväni suosittelivat astiaa, jossa ilma kiertää. Kun vaippa kuivuu nopeasti, se ei haise. Hajuhaittoja syntyy silloin jos likavaippa-astian peittää tiiviillä kannella tai sen asettaa suoraan lattialämmityksen päälle.

Näillä ajattelin päästä alkuun! Ja rennolla asenteella. En aio ottaa asiasta stressiä enkä olla ehdoton. Varalla on myös paketillinen kertakäyttövaippoja, joita aion käyttää yöaikaan sekä silloin kun ei olla kotona.

Loppuun vielä motivaattori... Tiesitkö, että jos omistat yhden kestovaipan ja käytät sitä kaksi kertaa viikossa kertakäyttövaippojen ohella, säästät vuodessa 104 kertakäyttövaippaa. Ja kun et tarvitse vaippaa, voit vielä myydä sen pois. Kestovaipan hinta ei siis ole kallis. Tai jos käyttäisitkin kestoa kerran päivässä, säästäisit 365 kertistä vuodessa. ;) 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meemi voi piristää sumuisintakin päivää.

Kun heräsin aamulla ruhtinaallisten kolmen tunnin unien jälkeen, ja silmiini osui tämä.. ..tuli mieleeni keräillä tähän blogiinikin itseä viihdyttäneitä meemejä. Jospa ne vaikka jonkun muunkin päivää piristäisivät. Hauskuushan piilee usein siinä, kuinka totta esitetty asia on. Näin on myös näiden lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvien meemien kohdalla.   Tämä kaveri seikkailee monessakin meemissä.. Esimerkiksi näissä: Kotiäitinä olosta löytyy jos jonkinlaista... No jos vielä muutama... Vanhemmuuden vaikeita päätöksiä.. Niitähän riittää, tässä yksi: Loppuun täytyy vielä tarkentaa, että viime yönä valvomisen syy ei löytynyt pinnasängystä (eikä äidin kainalosta), vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että uni ei vain millään tullut tämän äidin silmiin. Ainahan syy ei kyllä ole Nukkumatin...

Raskausdiabetes

 Niinhän siinä taas kävi, että myös tämän raskauden kohdalla tuli sokerirasituksesta diagnoosi raskausdiabeteksesta. Kuten edellisessäkin, oli aamun paastoarvo raja-arvoa korkeampi, muut arvot reilusti alle rajan. Ajattelin, että "eihän tässä mitään, näin kävi viimeksikin, mutta se hoitui vain sillä että mittaili sokeriarvoja säännöllisesti".  Poikaa odottaessa ei arvot juuri kotimittauksissa heitelleet, vaan pysyivät nätisti rajojen sisällä. Nyt kuitenkin kävi toisin. Joka aamu oli aamupaasto korkea, joskus vain 0.1, joskus 1.0. Mutta aina yli sen sallitun 5.4 (vai onko se 5.5). Sain ohjeita syödä runsaampi iltapala, jossa on paljon proteiinia ja vähän hiilihydraattia, ja mielellään nauttia se mahdollisimman myöhään. Ei auttanut, arvot pysyivät tiukasti samoissa lukemissa. Alkoi jo vähän ahdistaa - miten paastoarvoa voi muuttaa kun sokerit vaan nousevat itsekseen yön aikana?  Varmasti päivän ruokailuissa olisi korjattavaa, vaikka mielestäni aika terveellisesti ja monipuolise

Haikara puraisi, enkeli suukotti

Osalla syntyneistä lapsista on haikaranpurema tai enkelin suudelma, meidän pojalla oli mansikkaluomi kyljessä. En tiedä onko näillä kolmella mitään eroa vai kuvataanko niillä samaa asiaa, siksipä yritin googlettaa termejä ja seuraavanlaista infoa sieltä löysin... Monessa yhteydessä puhuttiin niskasta löytyneestä syntymämerkistä (verenpurkaumasta, punaisesta läiskästä) haikaranpuremana, kun taas kasvopuolelta löytyvää vastaavaa merkkiä sanotaan enkelin suudelmaksi. Minulle taisi joku sairaalassa sanoa, että "pojalla näyttää olevan haikaranpurema", vaikka tuo punainen läiskä onkin kyljessä... Neuvolalääkäri sanoi sitä mansikkaluomeksi (hienompi nimi hemangioma) ja totesi sen luultavimmin häviävän jossain vaiheessa. Infopläjäys joka löytyi pampersin nettisivuilta - virallistakin virallisempaa siis: "MANSIKKALUOMET Mansikkaluomet ovat pienten vauvojen tavallisimpia luomia. Mansikkaluomia esiintyy noin 2,5 % :lla kaikista vauvoista. Useimmiten mansikkaluomia esiin