Hyviä aikeita ja suunnitelmia...

Aika paljon on tullut mietittyä nyt odotusaikana erilaisia asioita liittyen vauva-arkeen ja myös sitten tulevan lapsen kasvatukseen. Miehen kanssa on yhdessä yritetty pähkäillä, mikä olisi viisasta, kätevää, taloudellista ja tietysti hyväksi vauvalle. Kasvatuksesta on myös selkeä yhteinen linja, joka tosin perustuu varmasti suurelta osin siihen, että ollaan tehty molemmat paljon teini-ikäisten kanssa töitä. Ne linjaukset eivät ole ihan näin alussa kovin ajankohtaisia.. :)

Ajattelin, että listaan tänne joitain hyviä suunnitelmia... Ja katsotaan sitten myöhemmin, miten se todellisuus sitten iskee vasten ja kuinka suunnitelmat toteutuvat (tai eivät toteudu). 

Vaipparalli:

Päätettiin kokeilla kestovaippailua. Silleen rennosti. Päivisin kotona kestovaippoja ja yöllä sekä kodin ulkopuolella kertis. Tähän on kaksi syytä. Halu säästää luontoa, sekä halu säästää rahaa. 

Päivisin vaihdellaan vaippaa alakerran hoitopöydän äärellä - missä on vesipisteitä lähellä - ja öisin yläkerrassa pinnikseen päälle asetettavan hoitoalustan avulla - pesu-/kosteuspyyhkeillä pesten.

Vaatetus ja tarpeellinen tavara:

Jos jotain löytyy lastentarvikekirppareilta, se ostetaan sieltä. Käytetty ei ole huonompi, tosi laadukasta löytyy kun vähän penkoo. Ja vauvanvaatteet eivät paljoa käytössä kulu. Tämäkin on helppo rasti, sillä en ole kovin innokas "söpöilemään", eli ei ole pakko olla juuri tietty kuosi tai väri vaatteessa.

Imetys:

Haluaisin kovasti että maitobaari toimisi ja voisin imettää. Mutta jos nyt jostain syystä se ei alkaisi onnistumaan, niin en haluaisi ottaa asiasta myöskään stressiä. Sitten mennään pullolla, tärkeintä on että lapsi saa ravintoa sen mitä tarvitsee. Kuulun siihen osaan odottavia, joilla ei rinnat juurikaan ole kasvaneet odotusaikana, eikä niistä myöskään ole tihkuneiden mitään eritteitä. Mutta se si ilmeiseti kerro mitään siitä, onnistuuko imetys sitten synnytyksen jälkeen. Kipeää se kuulemma jokatapauksessa tekee.. Joten mietin, että pitäisikö nännejä alkaa rasvailla jo siellä lasketun ajan tietämillä etukäteen.

Nukkumisjärjestelyt:

Yläkertaan makuuhuoneeseen laitetaan pinnasänky - se ei mahdu varmaankaan ihan sängyn viereen kiinni - ja sinne äippäpakkauslaatikko näin aluksi. Perhepeti, eli samassa sängyssä nukkuminen, ei ole minulle vaihtoehto. En voisi kuvitella nukkuvansa silmäystäkään kun pelkäisin että jompi kumpi meistä vanhemmista jyrää lapsen allensa.

Alakerrassa on sitten vielä kehto, jossa nukutaan päiväiset unoset aluksi. Jossain vaiheessa voi sitten torkkuja päiväunia ulkona vaunuissakin (ellen kehitä itselleni pelkoa siitä, että naapurin kissa hyppää vaunuihin..)

Ajattelin myös, että jos/kun vauva valvottaa yöt, niin minä nukun sitten omat unetkin aina silloin kun vauvakin nukkuu... 

Kodinhoito:

Ja jos minä nukun silloin kun vauvakin nukkuu, en aio ottaa stressiä siitä, onko jokainen nurkka puhdas ja kiiltävä tai onko tiskit tiskialtaassa vai koneessa. Koti saa räjähtää, kunhan itse jaksan. Onneksi meitä on kaksi vanhempaa, toinen saa sitten ottaa vastuuta niistä hommista mihin toinen ei kykene tai jaksa. 

Kirjallisuus:

Kaikki oppi- ja opaskirjat ovat varmasti hyviä ja täynnä erilaista tietoa. Suuri kunnia niille, jotka niitä jaksavat lukea. Joitain kirjasia olen lueskellut, joissa käsitellään ihan vauvan hoitoon liittyviä perusasioita. Yritin etsiä myös sellaista enemmän kasvatuksellisia opusta, mutta liian moni tuntuu olevan kirjoitettu ajatuksella "kymmenen tapaa pilata lapsesi". Mikä yhdessä opuksessa on kauhistus, on toisessa suositeltu ja paras tapa... Niinpä ajattelin turvautua enemmän omaan maalaisjärkeeni ja äideiltä sekä isoäideiltä oppimaani. Koska kuitenkin pidän lukemisesta, niin tarttui kirjastosta sentään yksi kirja joka minua on viihdyttänyt ja antanut ajattelemisen aiheita tulevasta elämästä. Baby Blues - perhekirja (toimittaneet Veera Supinen ja Vesa Anttonen). Voin suositella!

 

Musiikki:

Tämä on minulle tärkeä osa elämää ja haluaisin jotain siitä antaa lapsellenikin. Niinpä tämä (ressukka) on saanut kuunnella hoilaamisiani ja soittelemisiani koko kohdussaolonsa ajan, ja saa muuten kuunnella vastakin :) En ole vielä(kään) päättänyt, minkä kehtolauluun opettaisin jo nyt ennen syntymää lapselle, mutta muutamia kappaleita hän on kyllä jo saanut kuulla lähes päivittäin. Toiveissa on, että laulu sitten rauhoittaisi vauvaa ja toisi turvallisuuden tunnetta. 

Muistan omasta lapsuudestani hyvin sen, kuinka äiti aina lauloi. Ja tulipa silloin opittua itsekin iso kasa lauluja ja saatua musiikkikylpyjä. Ehkäpä se on omalta osaltaan viitoittanut minunkin tietäni musiikin poluille. Muusikkoa en lapsestani ole tekemässä, mutta onhan siitäkin (kai) tutkimuksia, miten positiivinen vaikutus musiikilla on lapsen kehitykseen.